Suomi-kuva Venäjällä on muuttunut vuosikymmenien ja -satojen myötä. 1800-luvulla Suomi-kuva perustui luontoromantiikkaan: Suomen ankara luonto on synnyttänyt luonteeltaan karun ja synkän, toisaalta rehellisen, sitkeän ja työteliään suomalaisen. Vuosisadan lopulla kuva muuttui yhteiskunnallisemmaksi: suomalaiset ovat järjestelmällisiä ja tottelevaisia aina lainkuuliaisuudesta yleiseen siisteyteen saakka - ja siinä erilaisia kuin venäläiset, hyvässä ja pahassa.

1900-luvulla keskeisiä Suomi-kuvan muokkaajana ovat olleet ideologia ja sodat. Suomi jakautui neuvostoideologian mukaan "kaksikasvoiseksi", valko-punaiseksi, ja alkoi 1930-luvulta eteenpäin näyttäytyä vihollisena. 1950-60-lukujen kliseinen ystävällismielisyys sulatti vihollisuudet, ja 1970-luvulta alkaen kontaktien lisääntymisen myötä Suomi-kuva on monipuolistunut ja "normalisoitunut".

Monikasvoinen Suomi rakentaa monipuolisen kuvan siitä, millainen on ollut venäläisten Suomi-kuva, sen kehitys ja perusteet. Artikkelien kirjoittajat ovat venäläisiä historioitsijoita, sosiologeja, kirjallisuus- ja kielitieteilijöitä. Kirjan ovat toimittaneet FT Timo Vihavainen, Venäjän tutkimuksen professori ja dosentti Helsingin yliopiston Renvall-instituutista, professori Aleksei Tsamutali Venäjän Tiedeakatemian Pietarin tiedekeskuksesta sekä kielen, kirjallisuuden ja historian instituutin varajohtaja Olga Iljuha Venäjän Tiedeakatekmian Karjalan tiedekeskuksesta.

Monikasvoinen Suomi on Editan vuonna 2004 julkaiseman kirjan Venäjän kahdet kasvot. Venäjä-kuva suomalaisen identiteetin rakennuskivenä sisarteos.

Lue Timo Vihavaisen kolumni:
Naapurin katse