![]() |
|||
|
3.2.2009
46. Kleio on ilmestynyt
Arto Luukkanen: Muutosten Venäjä. Venäjän historia 862-2009 Arto Luukkanen esittelee kirjassaan Venäjän valtiollisten muutosten vaiheita aina 800-luvun pohjanmiehistä tähän päivään - ruhtinas Vladimirista presidentti Dimitri Medvedeviin.
Venäjän historian kiehtova aaltoliike on nyt päätynyt samaan poliittiseen järjestelmään kuin pohjanmiesten aikana. Venäjän uusi eliitti, "sekurokratia", perustuu henkilösuhteisiin ja keskiajalta tuttuihin hallitsemisjärjestelmiin. Kuten Kiovan Venäjän aikana Venäjää hallitsevat nyt klaanit ja suvut.
Kirjassa keskustellaan myös suomalaisesta Venäjä-kuvasta. Onko meillä realistinen vai romanttinen kuva naapuristamme? Onko meillä edellytyksiä nähdä tulevaisuuden Venäjän kehityslinjoja ajoissa vai huomaammeko kaiken selvästi - kuten usein on tapahtunut - vasta jälkeenpäin?
Toisaalta ongelma kristallisoituu yhteen kysymykseen: tarvitaanko Suomessa Venäjän menneisyyden tai politiikan tuntemusta? Historiallisessa katsannossa näyttää siltä, että Suomessa harjoitettu naapurimaamme menneisyyden hallinta ei ole ollut realistista, vaan siihen on liittynyt todellisuutta vääristäviä poliittisia intohimoja ja antipatioita. Venäjää on kohdeltu menneisyyden tutkimuksessa joko vihollisena tai onnen ihmemaana.
Suomalainen Venäjä-tutkimus on vasta viime aikoina alkanut nousta lähtökuopistaan. On kehittymässä uusi sukupolvi, joka on yleensä tehnyt tutkimuksensa alkuperäislähteistä, eikä sen tarvitse hävetä kansainvälisessäkään tutkimuskentässä. Ehkäpä näin myös päätöksentekoa varten tarvittava Venäjä-tieto monipuolistuu ja tulee realistiseksi.
Venäjän ja Itä-Euroopan yliopistonlehtori, dosentti Arto Luukkanen on arvostettu Venäjä-tuntija, jonka tutkimustyö on kohdistunut laaja-alaisesti Venäjän ja Neuvostoliiton historiaan ja Venäjän nykypäivän politiikkaan. Muutosten Venäjä on päivitetty versio hänen aiemmin ilmestyneistä teoksistaan Hajoaako Venäjä? (2001) ja Neuvostojen maa (2004).
Lue Arto Luukkasen kolumni:
Rumat venäläiset – uuden ajan sankarit? |
|||
![]() |
|||