Venäjällä maailmaa koetteleva finanssikriisi on iskenyt lainarahalla toimiviin yrityksiin. Todellisuus on toinen kuin Kremlin vakuuttelut, että ongelmat koskevat vain länttä. Edessä on taas omaisuuden uusjakoa, mutta jopa maan johdon suosio voi kääntyä laskuun, jos kansalaisten uskoa elintason nousuun koetellaan liikaa.

Globalisaatio on tähän asti hellinyt Venäjää. Raaka-ainevarat ovat varmistaneet muhkeita rahavirtoja. Elintarvikkeiden hintojen kohoaminen ei ole liioin aiheuttanut suurempaa tyytymättömyyttä. Ruokakorin tosin lasketaan kallistuneen alkuvuonna peräti viidenneksen.

Kaikki eivät silti usko Venäjän kirivän finanssikriisin voittajien kärkijoukkoon, vaikka maalla onkin tukevat lähes 550 miljardin dollarin valuuttavarannot. Niiden pohjalta on kuitenkin voitu rakentaa noin 100 miljardin dollarin tukipakettia helpottamaan pankkien rahapulaa.

Ongelmana on riippuvuus ulkomaisesta lainanotosta, josta suuri osa on vielä lyhytaikaista velkaa. The Moscow Times -lehti lainaa pankkilähteitä, joiden mukaan venäläisten yritysten lainoja erääntyy 360 miljardin dollarin verran ensi kesään mennessä.

Kotimainen säästämisaste on ollut alhainen, sillä venäläiset ovat sijoittaneet rahansa kulutukseen. Kaupan kasvuluvut ovat olleet huimia ja varsinkin autoja on myyty vauhdilla. Nyt autolainoja ei enää saa entiseen tapaan. Toisaalta jotkut ovat rynnänneet auto-ostoksille turvatakseen säästönsä inflaation pelossa.

Ensimmäiset lainoilla ostoja rahoittaneet puhelimia myyneet kauppaketjut ovat jo vaihtaneet omistajaa. Omistuksen uusjakoa ennakoidaan muillekin toimialoille. Finanssikriisi on iskenyt kipeimmin alumiinikuningas Oleg Deripaskaan, maan rikkaimpaan mieheen. Vielä alkuvuonna Forbes arvioi miehen omaisuuden 28 miljardiksi dollariksi. Nyt hän joutunut myymään osuutensa saksalaisessa rakennusyhtiössä ja kanadalaisessa autonosien valmistajassa.

Deripaska omistaa RusAlista 66 prosenttia ja uutistoimistojen mukaan yhtiöllä on 14 miljardin dollarin velat. Siitä 4,5 miljardia dollaria on uutta länsipankkien lainaa, jolla Deripaska hankki Mihail Prohorovilta osuuden Norilsk Nikelistä. Deripaskaa on pidetty Kremlin johdon suosikkina. Miten miehen käy, kertoo paljon Moskovan poliittisista suhdanteista.

Venäjän suuryritykset kokoavan liiton johtaja Aleksandr Shohin on jo kysellyt järjestön verkkosivuilla, pelastetaanko yrityksiä suhteiden perusteella vai kohdellaanko kaikkia toimijoita tasapuolisesti.

Nouseva keskiluokka ainakin pelkää häviävänsä eniten. Hyvinpalkatut työpaikat uhkaavat vähetä. Moskovassa suuri kiinteistö- ja rakennusyritys Mirax Group on jo ilmoittanut keskeyttävänsä uudet hankkeet. Myös pankeissa pelätään työpaikkojen puolesta ja osan ulkomaalaisista sijoittajista uskotaan häipyvän kokonaan.

Venäjältä on vedetty pääomia elokuun alun jälkeen vähintään 40 miljardia dollaria, ehkä paljon enemmänkin. Osakekurssit ovat romahtaneet jopa kaksi kolmasosaa huippuluvuista. Joidenkin mielestä taso on epärealistisen alhainen, koska raaka-ainevarat eivät ole kadonneet mihinkään.

Kukaan vain ei tiedä, mihin suuntaan kysyntä kääntyy. Venäläisasiantuntijoiden mukaan ratkaisevaa on, mitä tapahtuu Kiinan taloudessa. Budjetti pysyy tasapainossa, jos öljyn hinta on yli 70 dollaria barrelilta. Talousministeri Aleksandr Kudrin on ennakoinut talouskasvun painuvan ensi vuonna alle kuuden prosentin.

Koska psykologia vaikuttaa kaikkiin toimijoihin, venäläisiä ei turhaan "pelotella". Television uutisissa keskitytään kertomaan länttä piinaavasta finanssikriisistä. Moskovan pörssin romahdukset voidaan kuitata pienellä maininnalla. Suhtautuminen on osa lännen vastaista propagandakampanjaa, jota käydään kuin konsanaan neuvostoaikoina.

Sen laineille on joutunut myös Nobelin rauhanpalkinnon saanut Martti Ahtisaari, jolle ei ole herunut Venäjältä onnitteluja vaan pelkkiä syytöksiä. Rauhanpalkinto on osunut Moskovassa arkaan paikkaan. Venäjä on perustellut kaikkia toimiaan Etelä-Ossetiassa sillä, että se toimii kuin länsi Kosovossa. Rauhanpalkinnon jakajat eivät taida olla ihan samaa mieltä.

Anne Kuorsalo